Tämä viikko on ollut mukavan rento. Teresa oli tosiaan meillä majoittumassa torstaiaamuun asti. Iltaisin käytiin ottamassa aina tapas tai pari ja yks ilta käytiin myös syömässä arabialaisessa ravintolassa. Teresan kanssa käytiin myös Albayzinilla, Mirador de San Nicolaksella, josta on aivan mahtavat näkymät kaupungin yli ja Alhambraan. Siellä on aina hyvä tunnelma, flamencoa tai Gipsy Kingsiä soittavia muusikoita, performansseja (ym.) ja viereisestä baarista saa ostaa hyvää Alhambra olutta näköalapaikalle. – – Myös muut Oulun (kasvatustieteen) vaihtarit tulivat tällä viikolla ja kävimme heidänkin kanssaan tapaksilla sekä ravintolassa. Ei tulisi Suomessa käytyä kahta kertaa viikossa ravintolassa syömässä tai oluella ja tapaksella lähes päivittäin!

Mirador de San Nicolas. Kuva otettu Granadan reissullamme kesäkuussa 2009.

Olen löytänyt täältä kolme hyvää levykauppaa, joista onkin jo tarttunut jokaisesta yksi flamencolevy matkaan. Kävin myös kulman takana sijaitsevalla kitaranrakennusverstaalla (http://www.granadaguitar.com/) katselemassa kitaroita ja kyselemässä flamenco-opinnoista. Käsin tehty flamencokitara olisi tämänhetkiseen budjettiini liian kallis (3000e-ylöspäin), mutta tehdastekoisen flamencokitaran saa täältä jo ihan kohtuu hinnalla. Olen ajatellut sijoittaa siihen n.500-1000e. Flamencotunnit ei ole kalliita jos opiskelee pienryhmässä (max. 6 hlö/ryhmä), käsittääkseni 60e/kk ja joka viikko olisi kaksi kitaratuntia. Yksityistunnit maksavat n.30e/kpl. Tietysti täällä on aika monta flamencokoulua ja hinnat&käytännöt vaihtelevat jonkin verran.

Tällä viikolla ilmoittauduin erasmusvaihtareille tarkoitetulle lukukauden kestävälle kielikurssille, jonka järjestää Centro de lenguas modernas. Tasokoe on 28.9 ja sen mukaan määräytyy opiskeluryhmä ja opiskelun hinta. Itse kielikurssi alkaa 4.10. Ensi viikolla alkaa myös ensimmäisen yleisinfot opiskeluun liittyen. Tosin vasta 6.10 on kasvatustieteen oma info, joten en usko että mikään kurssi, lukuunottamatta kielikurssia, alkaa ennen tuota päivämäärää.

VAROITUS! JATKO SISÄLTÄÄ RUNSAASTI  JUOKSUHORINAA!

Tällä viikolla aloin siis taas harjoitella juoksua normaaliin malliin. Edellinen kausi päättyi pettymykseen päätavoitteen osalta, mutta paljon hyvääkin siinä oli ja paljon tuli opittua juoksemisesta ja maratonista. Päätavoitteeni siis oli Helsinki City Marathon (14.8.2010), jonne olin asettanut tavoitteeksi 3.20 alituksen, Oulussa toukokuussa juoksemani puolimaratonin tuloksen (1.35.35) perusteella. Harjoittelu sujui kesän aikana pääsääntöisesti hyvin ja sain kaikki tärkeät harjoitukset tehtyä.

HCM:lle kuitenkin sattui pahin mahdollinen juoksukeli: lämpöasteita oli 27-30C ja ilman kosteus jotakin järkyttävän ja liian pahan välimaastosta. Keli oli todella tukala ja ukkostamisen ansiosta vielä hyvin painostavakin.  Vielä kun tähän yhdistetään HCM:n rankka reitti, alkoikin olla tappomaratonin ainekset kasassa. Yritin olla edes vähän järkevä ja ajattelin lähteväni liikkeelle 3.30 vauhtia (5.00min/km), mutta kun olin niin pitkään ja huolellisesti valmistautunut 3.20 alitukseen (4.45min/km), en voinut pidätellä itseäni lähtölaukauksen kajahtaessa ja lähdin matkaan jopa kovempaa kuin tuo 4.45min/km. Tyhmyyttä yhtä kaikki. Lähdössä vauhdin säätöä hankaloitti vielä, Forerunner etsi satelliittejä tavallista pidempään ja löysi ne vasta noin 400m juoksun jälkeen.

Juoksu ei tuntunut erityisen kevyeltä missään vaiheessa, mutta alussa kuitenkin ajattelin tukkoisuuden johtuvan tankkauksesta ja katoavan viimeistään kympin jälkeen. Niin ei käynyt, vaan jo jossain 14km kohdalla meno oli todella raskasta ja ajattelin jo että mitenköhän tästä selvitään maaliin. Puolikas meni vielä ihan OK ajassa 1.45.54, eli 3.30 loppuaika olisi tuolla vauhdilla ollut vielä mahdollinen. Jossain välillä 21km-25km katkesin kuitenkin aivan täysin johonkin ylämäkeen ja jouduin turvautumaan niinkin noloon asiaan kuin kävelemiseen juoksukilpailussa.. Loppumatka olikin sitten yhtä taistelua ja keskeyttäminenkin oli mielessä muutamaan otteeseen. Isoimmat ylämäet kävellen ja muuten hitaasti hipsien (raahautuen) vaan eteen päin. 30km jälkeen alkoivat myös molemmat pohkeet kramppailla aina silloin tällöin, pari kertaa piti niidenkin takia pysähtyä niitä hieromaan/kevyesti venyttämään. Urheilujuoma ei enää mennyt alas myöskään, joten pelkän veden voimalla mentiin. Viimesen viiden kilometrin aikana Tervolan Teiden Tallaajien Mikko saavutti minut, joka oli todella hyvä asia. Loppumatka oli huomattavasti helpompi juosta kun oli joku pitämässä vauhtia yllä ja tsemppaamassa. Kiitokset siis Mikolle! Viimeisillä kilometreillä vedin sitten kramppaavista pohkeista huolimatta myös mäet juosten ja maaliin tulin yli puolituntia suunniteltua hitaammalla ajalla 3.53.39. Maalissa takki oli ihan tyhjä.

Olen mietiskellyt tuolle maratonille valmistautumista ja itse juoksua aika paljon ja monia asioita aionkin tehdä eri tavalla jatkossa. Yksi asia, joka jäi kaivertamaan on, että harjoittelin liian tarkasti ohjelman mukaan. En mm. osallistunut pikkukisoihin (puolimaratonit, kympit ym.) viimeisen 10 vko:n aikana, koska en halunnut jättää jotain avainharjoitusta väliin. Nyt kuitenkin olen sitä mieltä, että käymällä pikkukisoissa kehitystä tapahtuu aina sen verran paljon, että se kompensoi parin avainharjoituksen menettämisen. Kilpailuista saa myös reaaliaikaista faktaa harjoittelun onnistumisesta ja kunnon tilasta. Vaikka kesän harjoittelu ei toki hukkaan mennytkään, olisi ollut mukava saada jotain muitakin tuloksia harjoittelusta kuin vain yhden epäonnistuneen maratonsuorituksen tuloksen.

Lisäksi maratonista opin ainakin sen, että se on niin pitkä matka, että sitä ei kannata lähteä juoksemaan tyhmästi. Aikatavoite pitää oikeasti asettaa olosuhteiden ja sen hetkisen kunnon mukaan. Ja pitää olla rohkeutta tehdä radikaalejakin muutoksia tilanteen mukaan, koskien sekä kilpailuja että harjoituksia. En siis aio enää harjoitella niin orjallisesti jonkin ohjelman mukaan, vaan katson ohjelmasta vain suuntaviivat ja harjoittelen aina sen hetkisen tilanteen sallimalla tavalla.

Nyt kun ylimenokausi on vietetty, tuntuu että olen jo fyysisestikin melko valmis (90%) uuteen harjoitteluun. Henkinen palautuminen on minulle aina fyysistä palautumista nopeampaa, jonka vuoksi välillä on hankalaa tietää milloin on oikeasti valmis uusiin koviin harjoituksiin. Uskoisin että parin viikon sisällä olen palautunut jo ihan kokonaan. Tällä viikolla juoksu on kulkenut hyvin. Pientä tukkoisuutta on aina lenkin alussa, mutta lopussa aina kulkee jo todella hyvin. Seuraava päätavoite on Barcelonan maraton 6.3.2011, jonka aikatavoitteen määrittelen tarkemmin myöhemmin, mutta jossain 3.20-3.10 paikkeilla se tullee olemaan, jos kaikki menee hyvin ja vältyn vammoilta tms. Välitavoitteita ovat ainakin Granadan puolimaraton 7.11.2010, jossa lähden tavoittelemaan 1.30 aikaa ja Sevillan puolimaraton joulukuussa. Haluaisin myös juosta kympin jossain, koska tällä hetkellä voimassa oleva oma kympin ennätys kaipaisi jo kipeästi päivitystä, sillä mm. perjantain VK-harjoituksessa (syksyn ensimmäinen kova treeni) juoksin paremman kympin ajan, 43.49, kuin mikä on virallinen ennätykseni..

Vko 37

Ma lepo

Ti  Peruslenkki 8,8km (avg 5.32min/km)

Ke Peruslenkki 9,3km (avg 5.24min/km)

To lepo

Pe VK 10km (avg 4.22min/km) + verr. 2+2km = yht. 14km

La Palauttava 5,5km (avg 6,12min/km)

Su Pitkä lenkki 15,5km (avg 5,36min/km)

Viikko yht. 53,1km

Harjoittelussani noudatan/sovellan urheilufysiologi-juoksuvalmentaja Ensio Hakalan laatimaa puolimaraton ohjelmaa (Juoksija-lehti 1/07), joka on tehty 1.24 aikaan tähtääville (4.00min/km) ja siihen on laskettu kovien harjoitusten harjoitusvauhdit. Olen vain laskenut/suhteuttanut vauhdit sopimaan omaan tavoitteeseeni 1.30 (4.15min/km). Ohjelmassa on vain yksi kova harjoitus viikkoa kohti ja joka neljäs viikko ei ole vauhtiharjoitusta ollenkaan. Viikon muut harjoitukset ovat: kaksi peruslenkkiä 50-60min, yksi kevyt lenkki 40min+lihaskuntoharjoitus ja pitkä lenkki viikoittain (pituus vaihtelee 1h 15min–2h). Pidän ohjelman väljyydestä ja siitä, että eri lenkeille on annettu vaihtoehtoja. PK-harjoitusten osuus ja viikkokilometrimäärä on myös sopiva itselleni ainakin ensi tammikuuhun asti, jolloin aloitan parin kuukauden viimeistelyjakson Barcelonan maratonille. 

Alhambra Mirador de San Nicolakselta. Kuva viime vuodelta.